TREENAAN PÄÄN TAKII*

Treenaan nykyään enemmän pään kuin kropan takia. En tietenkään kiellä, ettenkö haluaisi olla laihempi ja vahvempi ja lihaksikkaampi. Haluan pärjätä omille pojilleni ja tukipojalle painissa, aina ja ikuisesti. Se on kuitenkin ennen kaikea kupoli, joka vaatii lähtemään salille tai lenkille tms. monestakin syystä: on saatava purkaa paineita, on päästävä pois infernaalisesta hälystä ja on saatava olla riittävästi itsekseen. I am a man who walks alone, laulaa Rautaneito. Lisäksi lienen riippuvainen adrenaliinista.

Minulla on ollut kolme erityisen haasteellista työpaikkaa. Silloin tuki gutaa juosta salille suoraan työpäivän jälkeen ja kokea tunnin verran nirvanaa. Kyykätä niin, että reisiin tuli rasitusarvet ja ontua autoon protskutörpylä kädessä. Tänään livahdin alakertaan Jake's Gymille, tein tutun lämmittelyrutiinin ja vetotreenin sekä ainaiset venyttelyt, joilla rentoutuu keho ja mieli. Ulkona oli pakkasta rapsakat 31 astetta, mutta lenkillä kävin. Nupin takia.

Lihaspuolta treenaan fiilispohjaisesti veto-työntö-jalat-systeemillä: teen sitä mitä sattuu kyseisenä päivänä huvittamaan. Joskus se tarkoittaa kuutosia vähän isommilla rojuilla, joskus lihaskuntojumppaa tai jotain siltä ja väliltä. Ohjelmallisuutta on elämässäni jo tarpeeksi, joten en kaipaa treeniohjelmia ainakaan tällä hetkellä. Pää edellä mennään ja pään takia. Treenatessa ehtii ajatella, sanoi Iso-Arska. Sanoisin, että on ainakin tilaisuus ajatella rauhassa. Menen täysin omaan kuplaani, on vain mies vastaan rauta tai mies vastaan polku jne. Kuntonyrkkeilytreeneissäkin olen käytännössä omassa kuplassani, vaikka siellä lienee muitakin sieluja ja hikisiä ruumiita. Keskittyminen yhteen asiaan kerralla on harvinaista herkkua nykyajan helvetillisessä multisähläysmeiningissä.

Nykyään en kuuntele liikkuessa musiikkia ellei ilmanvaihtoa, raudan kolinaa tai luonnon ja liikkumisen ääniä lasketa. Ainoana poikkeuksena ovat Tabata-biisit sun muut digitaaliset ohjeistukset, joilla tykkään rytmittää treeniä. Bring Sally Up -haaste on rasittava renkutus, mutta auttaa laittamaan kaiken likoon. Liikkukoot kuulokkeiden kanssa ne, joille se sopii, minä haluan treeniltä lähinnä omaa rauhaa. Hyvässä seurassa voin toki treenata, se on asia erikseen. Tai sparrata junnuja puntin, pallopelien tai kuntonyrkkeilyn parissa, se on tosi jees. Nykyään vaan kaipaan enemmän yksinäisyyttä kuin laumaa, tai siis yksin oloa. Liikkuminen antaa siihen minulle sopivimmat puitteet.

*Tämän postauksen otsikko on kohvoijattu Anttu Tuiskun samannimisestä biisistä, jossa Anatude juoksee mielenterveytensä takia.