JOHDANTO: ALUSSA OLI KÄSIPAINOT

Sali oli ikkunaton, matala ja hämärä. Keskellä lepäsi punnerruspenkki ja isän hitsaama kyykkyteline, joiden vieressä heilui punavalkoinen nyrkkeilysäkki. 13-vuotias pojankuikelo käveli edestakaisin ja ravisteli käsiään, jotka muistuttivat pakkasen raiskaamia pulkannaruja (kuitenkin ilman solmuja). Hän otti sementtiset käsipainot, tarkisti niiden muovilukot ja alkoi veivata hauiskääntöjä. Oli arvoitus, liikuttivatko painot poikaa vai poika painoja. Jokainen toisto merkattiin ruutuvihkoon 80-lukuisen hard rockin soidessa sen tyyppiseltä laitteelta, jonka nimeä jonnet eivät tiedä.

"Sille Saastamoisen Samille mie annan vielä turpaan."

Poika nousi portaat ja joi keittiössä tolkuttomat määrät kaakaota, protskua kun piti saada. Laiheliini tavasi kaverilta lainaamaansa Weiderin menetelmä -kirjaa kuin Raamattua ja toteutti sen pyhiä oppeja kellarisalissaan. Kirjastossa poika ahmi Bodaus-lehdet kannessa kanteen ja laiasi lekan Bodaa Arnoldin kanssa. Nyt, 29 vuotta myöhemmin, tuo poika painaa 108,6 kiloa ja tykkää edelleen voimatreenistä. Hän sai päähänsä alkaa kirjoittaa ylös treenejään: töissä käyvä neljän lapsen isäkin pystyy treenaamaan, jos vain tarpeeksi kovasti haluaa. Olkoon tämä vaatimaton blogi rohkaisuksi muille samassa liemessä lilluville. Tässä projektissa ei tavoitella naapuripitäjään asti erottuvia vatsalihaksia, vaan:

1) liikunnasta nauttimista,

2) elopainon hilaamista alle sadan kilon (koska lääkäri käski) sekä

3) lihasmassan rajua lisäämistä, totta kai. 

Poikani (11 v.) kanssa olen lyönyt kättä päälle, että ensi kesänä teemme Jagr- treenin eli 100 etunojapunnerrusta ja 1000 kyykkyä per nokka yhden päivän aikana. Tuhat kyykkyä tuntuu melkoisen kovalta tavoitteelta tällä massalla, mutta pienin askelin edetään kohti tavoitetta. Kotitreeniä on tullut tehtyä sen verran, että viisivuotias poikani totesi alla olevasta DVD:n kannesta: "Isi jumppaa!"


Tänne alkaa kuulkaas ilmestyä kaikenkarvaisia treenimerkintöjä: lähes reaaliaikaisia, vanhoja, sinisiä ja varastettuja. Lajeina muutakin kuin voimatreeniä, vaikka se ensirakkauteni onkin. Vaikka tietäisin, että huomenna tulee maailmanloppu, tekisin treenin. Saastamoisen Samin kanssa on muuten asiat hoidettu puhumalla ja paiskattu kättä päälle teetupabussissa Joensuun torilla. Ja Samin nimi muutettu.

Keep on training ja muistakaa syödä kiltisti salaattinne!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TREENAAN PÄÄN TAKII*

Treenaan nykyään enemmän pään kuin kropan takia. En tietenkään kiellä, ettenkö haluaisi olla laihempi ja vahvempi ja lihaksikkaampi. Haluan pärjätä omille pojilleni ja tukipojalle painissa, aina ja ikuisesti. Se on kuitenkin ennen kaikea kupoli, joka vaatii lähtemään salille tai lenkille tms. monestakin syystä: on saatava purkaa paineita, on päästävä pois infernaalisesta hälystä ja on saatava olla riittävästi itsekseen. I am a man who walks alone, laulaa Rautaneito. Lisäksi lienen riippuvainen adrenaliinista. Minulla on ollut kolme erityisen haasteellista työpaikkaa. Silloin tuki gutaa juosta salille suoraan työpäivän jälkeen ja kokea tunnin verran nirvanaa. Kyykätä niin, että reisiin tuli rasitusarvet ja ontua autoon protskutörpylä kädessä. Tänään livahdin alakertaan Jake's Gymille, tein tutun lämmittelyrutiinin ja vetotreenin sekä ainaiset venyttelyt, joilla rentoutuu keho ja mieli. Ulkona oli pakkasta rapsakat 31 astetta, mutta lenkillä kävin. Nupin takia. Lihaspuolta treenaan f...
Lue lisää

LAISKOTTAA

Kuva
Laiskottaa, ei huvittaisi treenata! Sohva ja Netflix kutsuvat kuin seireenit. Mikä neuvoksi? Sanoisin, että älä sitten treenaa, jos ei huvita. Ei ole mikään pakko juosta tai jumpata. Ainut pakollinen asia on tehdä juuri niin kuin vaimo sanoo. Ei harjoitteleminen ole mikään itsetarkoitus – treeni on käsittääkseni sinua varten, ei toisin päin. Toinen vaihtoehto on heilua kevyemmin, kuten tänään tein. Hikoilin noin neljäsosan normaalista ja menin syömään sokeripitoisen välipalan, mitä en normaalisti tee. Pienikin treeni voi kohentaa oloa, ja gurujen mukaan välillä olisi hyvä liikkua kevyemmin. Kolmas vaihtoehto on olla kuuntelematta tuntemuksia ja kurittaa ruumista apinan raivolla talvisodan hengessä ja ajokoiran sitkeydellä. Itseään voi psyykata hulluuden rajalle (ja yli) vaikkapa musiikin ja treenivideoiden avulla. Luulisin kuitenkin, että niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin tuntemuksia kannattaa kuunnella. Pelkällä itsekurilla voi pötkiä pitkälle, mutta rajansa kaikella. Kuusi vuotta s...
Lue lisää

LUKSUSTA

Eilen runttasin Athlean X -vatsat eteisessä, kun jälkikasvu vietti lakisääteistä ruutuaikaansa. Myöhemmin päivällä istutin kolme omaa ja yhden lainatun mukulan autoon ja köröttelimme työpaikalleni. Meillä oli kokonainen liikuntasali käytössä, melkoista luksusta! Lätkin tyttären kanssa tunnin lentistä – hiki virtasi, kun 104-kiloinen Karjalainen yritti pysyä mukana. Lopuksi tein jalkatreenin samalla, kun lapset leikkivät piilosta (koko koulu oli käytössä). Tänään vetäisin välitunnilla Igor Voitenkon olkapäätreenin: kesto oli kuusi minuuttia ja polte 666 -tasoa. Toisella välitunnilla tein valvonnan ohessa ojentajat ja hauikset rekillä. Johonkin kohti iltaa mahdutan vielä yläselän ja rinnan kautta kiven ja kannon. Treenaaminen on luksusta: jos olet terve ja sinulla on mahdollisuus liikkua, silloin sinulla on jo monta asiaa hyvin. Treenikaveri on luksusta, kuten myös yksin treenaaminen. Tunne lihaksissa on luksusta, samoin tulokset. Minulta loppuisi aika, jos luettelisin kaiken meitä ympär...
Lue lisää